virtuaalihevonen - a sim horse
Stuart von Feigen
Nimi, lempinimi - Stuart von Feigen, Sean
Rotu, sukupuoli - Lewitzer 50%, ori Syntynyt - 24.06.2013, 4v (täyttänyt 3v 08.08.2013) Säkä, väri - 147cm, mustankirjava |
Rekisterinumero - VH13-061-0096
Kasvattaja - Stall Feigen GER Omistaja - Resse VRL-12949 Koulutustaso - ko heA, re 110cm, me 100cm |
"Joku päivä hallitsen vielä koko maailmaa."
Vihdoin löysin Etelä-Ruotsista tallin, jonne saisin vietyä hevoset - pienen pintaremontin jälkeen. Minua alkoi koukuttaa ajatus toisesta lewitzeristä, koska Lorakin oli niin ihastuttava. Se tarkoitti matkaa Saksaan, Feigeniin, katselemaan poneja ja palasin sieltä mustankirjavan orin, Seanin, kanssa Ruotsiin. Aluksi Sean mietti, missä olimme, mutta pian se alkoi tottua kaverereihin ja pieneen talliin. Seanista paljastui määräilijä, mutta kun vain näyttää, kuka on pomo - Sean kyllä ymmärtää.
Sean osaa olla melkein mitä vain - hurmuri, äksyilijä, rento, käskyttäjä, joka haluaisi tehdä asiat juuri niin kuin sitä sattuu huvittamaan. Vieraita ihmisiä Sean melkein kammoaa, joka johtaa sen äkäiseen käytökseen, mutta kun oriin tutustuu pinnan alta löytyy hyväsydäminen, rento hurmuriori, joka taitaa melkein tempun kuin tempun.
Hoidettavanakin Sean jaksaa olla kinkkinen tapaus, jos hoitaja ei suostu tekemään, miten herra haluaa, alkaa Sean pelleillä ja ärsyttää hoitajaa. Oria saa komentaa tosissaan, että se suostuu tottelemaan, mutta kun se on kerran saanut selkäänsä, ei se seuraavalla kerralla enää kukkoile samalle hoitajalle. Jalkojen ja mahan alta harjausta Sean hieman aristaa, koska se kutiaa helposti.
Ratsastaessa Sean on herkkä ja tottelee pientäkin merkkiä, vaikka se olisikin ratsastajalta vain vahinko. Ori on kuin viilipytty, vaikka selässä olisi minkälainen ratsastaja tahansa, mutta monien toistuvien virheiden jälkeen voi Seanilla olla hieman pinna kireällä ja yrittää tempuilla. Maastossa Sean on mukava ratsastaa, koska se rentoutuu eikä välitä ratsastajasta niinkään, mutta orilla on pahana tapana säikkyä jotain oletonta.
Sean osaa olla melkein mitä vain - hurmuri, äksyilijä, rento, käskyttäjä, joka haluaisi tehdä asiat juuri niin kuin sitä sattuu huvittamaan. Vieraita ihmisiä Sean melkein kammoaa, joka johtaa sen äkäiseen käytökseen, mutta kun oriin tutustuu pinnan alta löytyy hyväsydäminen, rento hurmuriori, joka taitaa melkein tempun kuin tempun.
Hoidettavanakin Sean jaksaa olla kinkkinen tapaus, jos hoitaja ei suostu tekemään, miten herra haluaa, alkaa Sean pelleillä ja ärsyttää hoitajaa. Oria saa komentaa tosissaan, että se suostuu tottelemaan, mutta kun se on kerran saanut selkäänsä, ei se seuraavalla kerralla enää kukkoile samalle hoitajalle. Jalkojen ja mahan alta harjausta Sean hieman aristaa, koska se kutiaa helposti.
Ratsastaessa Sean on herkkä ja tottelee pientäkin merkkiä, vaikka se olisikin ratsastajalta vain vahinko. Ori on kuin viilipytty, vaikka selässä olisi minkälainen ratsastaja tahansa, mutta monien toistuvien virheiden jälkeen voi Seanilla olla hieman pinna kireällä ja yrittää tempuilla. Maastossa Sean on mukava ratsastaa, koska se rentoutuu eikä välitä ratsastajasta niinkään, mutta orilla on pahana tapana säikkyä jotain oletonta.
i Stanley DHF lewitzer 50%, tummanruunivoikonkirjava e Cocoberry Riot lewitzer 50%, tummanruunikonkirjava |
iii Heartbreaker II
iie Yasmine iei Schwein von Gasthof iee Schwindel II eii Spotted Dragon eie Lucia von Mühle eei Leahorst Vernicel eee Robroy's Emma |
Kilpailukalenteri
03.10.2013, KRJ - Diega Ponies - helppo C (2.), 4/40
03.10.2013, KRJ - Diega Ponies - helppo C, 4/40
02.10.2013, KRJ - Diega Ponies - helppo C, 6/40
01.10.2013, KRJ - Diega Ponies - helppo C, 2/40
01.02.2014, ERJ - Tuuliharja - 110cm, 3/91
28.01.2014, ERJ - Tuuliharja - 110cm, 8/91
19.11.2013, KERJ - Taikakuu - harraste, 1/40
12.11.2013, KERJ - Taikakuu - harraste, 6/40
Villit kilpailut
31.05.2014, söpöys - Ratsutalli Luttanat - kaikki, 2/3 : "Kauniin värinen ja ilmeikäs poni, joka osasi esitellä hullunkurisimmat ilmeensä arvosteluhetkellä. Kunniamaininta: Hassuin ilme"
03.10.2013, KRJ - Diega Ponies - helppo C, 4/40
02.10.2013, KRJ - Diega Ponies - helppo C, 6/40
01.10.2013, KRJ - Diega Ponies - helppo C, 2/40
01.02.2014, ERJ - Tuuliharja - 110cm, 3/91
28.01.2014, ERJ - Tuuliharja - 110cm, 8/91
19.11.2013, KERJ - Taikakuu - harraste, 1/40
12.11.2013, KERJ - Taikakuu - harraste, 6/40
Villit kilpailut
31.05.2014, söpöys - Ratsutalli Luttanat - kaikki, 2/3 : "Kauniin värinen ja ilmeikäs poni, joka osasi esitellä hullunkurisimmat ilmeensä arvosteluhetkellä. Kunniamaininta: Hassuin ilme"
Päiväkirja
31.05.2014 Söpöyskilpailut Luttanatissa, kirjoittanut Resse
Kyllä se aluksi tuntui aika hurjalta ajatukselta ajaa Ruotsista Suomeen vieden muut hevoset estekilpailuihin ja ajaa siitä Seanin kanssa vielä toisaalle söpöyskilpailuihin. Mutta koko idea oli kuulostanut hauskalta, kun Marta ilmoitti, että Suomessa pidettäisiin estekilpailuiden aikaan myös söpöyskilpailut, joihin tämän oli pakko saada ilmoittaa Sean - olihan ori Martan hoidokki. Niin siinä kävi, että lähdimme liikenteeseen hevosautolla ja kaksipaikkaisella trailerilla. Kristel, Sven, Lisa ja hevosenhoitajaksi värvätty Ulla sekä kuusi muuta hevosta jäivät Poniharjun tallille, kun me Martan kanssa jatkoimme matkaa kohti Vaaralaaksoa. Meillä meni hetki löytää oikea talli, koska kylä kuhisi hevosihmisiä. Tutustuin paikkaan sillä aikaa, kun Marta halusi itsenäisesti puunata Seanin söpöyskuntoon.
Minulle tulikin hieman kiire, kun kajareissa ilmoitettiin söpöyskilpailuiden alkavan ja minä maleksin toisella puolella tallia. Onneksi Marta odotti jo kentän reunalla Seanin kanssa, joten minun ei tarvinnut kuin kaapata poni itselleni. "Jos et olisi tullut näillä minuuteilla, olisin itse mennyt Seanin kanssa tonne", Marta virnisti. Tuomari ohjasi meidät riviin ja hän tarkisteli jokaista hevosta vuoron perään - tai no luokassa oli meidän lisäksi rautias shettisvarsa sekä kirjava komea shettisori. Mielessä liikkui jo, ettemme pärjäisi noita kahta vastaan. Tuomari kuitenkin sijoitti meidät toiseksi ja kehui Seanin ilmekkyyttä. Tuijotin oria hetken kummissani ja huomasin, kuinka sen silmät kiilsivät ja se rentoutti alahuulensa näyttäen siltä, että olisi juuri nukkunut. Sean sai tuomarilta kunniamaininnan hassuimmasta ilmeestä. Kuulin Martan äänen koviten yleisöstä, kun hän hurrasi. Kiedoin käteni Seanin kaulan ympäri ja kuiskasin tämän korvaan: "On sun ilmeilyistäkin joskus hyötyä." Sean nyökytteli päätään tyytyväisenä ja katsoi minua silmät kirkkaina odottaen namia.
Marta hihkui kentän laidalla, kun pääsimme sieltä pois. Se roikkui Seanin kaulassa ja kehui orin taivaisiin. Sean ei välittänyt tuon taivaallista, vaan katsoi minua vaativasti. Murahdin hiljaa ja kaivoin taskustani Seanille kourallisen herkkuja. Ne syötyään Sean vilkuili minua kuin ehdottaen: "Milloin mennään uudestaan?" Nauroin mahani kipeäksi. Tuomari oli oikeassa: Sean oli ilmeikäs. Martan hyöriessä Seanin kimpussa katselin tyytyväisenä voittamiamme pientä sinistä ruusuketta ja oransseja ratsastushanskoja - kunnianmaininnan saaneet olivat myös saaneet pussillisen letityskuminauhoja. "Nää tulee käyttöön", virnistin Seanille. Vilkaisin vielä tuomarin antamaa arvostelua, jossa sanottiin: Kauniin värinen ja ilmeikäs poni, joka osasi esitellä hullunkurisimmat ilmeensä arvosteluhetkellä. Kunniamaininta: Hassuin ilme
Kyllä se aluksi tuntui aika hurjalta ajatukselta ajaa Ruotsista Suomeen vieden muut hevoset estekilpailuihin ja ajaa siitä Seanin kanssa vielä toisaalle söpöyskilpailuihin. Mutta koko idea oli kuulostanut hauskalta, kun Marta ilmoitti, että Suomessa pidettäisiin estekilpailuiden aikaan myös söpöyskilpailut, joihin tämän oli pakko saada ilmoittaa Sean - olihan ori Martan hoidokki. Niin siinä kävi, että lähdimme liikenteeseen hevosautolla ja kaksipaikkaisella trailerilla. Kristel, Sven, Lisa ja hevosenhoitajaksi värvätty Ulla sekä kuusi muuta hevosta jäivät Poniharjun tallille, kun me Martan kanssa jatkoimme matkaa kohti Vaaralaaksoa. Meillä meni hetki löytää oikea talli, koska kylä kuhisi hevosihmisiä. Tutustuin paikkaan sillä aikaa, kun Marta halusi itsenäisesti puunata Seanin söpöyskuntoon.
Minulle tulikin hieman kiire, kun kajareissa ilmoitettiin söpöyskilpailuiden alkavan ja minä maleksin toisella puolella tallia. Onneksi Marta odotti jo kentän reunalla Seanin kanssa, joten minun ei tarvinnut kuin kaapata poni itselleni. "Jos et olisi tullut näillä minuuteilla, olisin itse mennyt Seanin kanssa tonne", Marta virnisti. Tuomari ohjasi meidät riviin ja hän tarkisteli jokaista hevosta vuoron perään - tai no luokassa oli meidän lisäksi rautias shettisvarsa sekä kirjava komea shettisori. Mielessä liikkui jo, ettemme pärjäisi noita kahta vastaan. Tuomari kuitenkin sijoitti meidät toiseksi ja kehui Seanin ilmekkyyttä. Tuijotin oria hetken kummissani ja huomasin, kuinka sen silmät kiilsivät ja se rentoutti alahuulensa näyttäen siltä, että olisi juuri nukkunut. Sean sai tuomarilta kunniamaininnan hassuimmasta ilmeestä. Kuulin Martan äänen koviten yleisöstä, kun hän hurrasi. Kiedoin käteni Seanin kaulan ympäri ja kuiskasin tämän korvaan: "On sun ilmeilyistäkin joskus hyötyä." Sean nyökytteli päätään tyytyväisenä ja katsoi minua silmät kirkkaina odottaen namia.
Marta hihkui kentän laidalla, kun pääsimme sieltä pois. Se roikkui Seanin kaulassa ja kehui orin taivaisiin. Sean ei välittänyt tuon taivaallista, vaan katsoi minua vaativasti. Murahdin hiljaa ja kaivoin taskustani Seanille kourallisen herkkuja. Ne syötyään Sean vilkuili minua kuin ehdottaen: "Milloin mennään uudestaan?" Nauroin mahani kipeäksi. Tuomari oli oikeassa: Sean oli ilmeikäs. Martan hyöriessä Seanin kimpussa katselin tyytyväisenä voittamiamme pientä sinistä ruusuketta ja oransseja ratsastushanskoja - kunnianmaininnan saaneet olivat myös saaneet pussillisen letityskuminauhoja. "Nää tulee käyttöön", virnistin Seanille. Vilkaisin vielä tuomarin antamaa arvostelua, jossa sanottiin: Kauniin värinen ja ilmeikäs poni, joka osasi esitellä hullunkurisimmat ilmeensä arvosteluhetkellä. Kunniamaininta: Hassuin ilme